Mökillä ja puutarhassa blogin aloitus

Tänään on Heinäkuun 9 päivä ja kello on yli kolmen yöllä. Aloittelen blogin pitämistä täällä Bloggerissa. Kirjoitin aikaisemmin Ilmaiset blogit.fi sivuille. Kolme vuotta olen kaikkiaan pitänyt blogia. Päätin siirtyä näille sivuille kun entinen tuli täyteen. Täällä kirjoittelevat monet ystävänikin ja he ovat kehuneet sivuja. Vielä en ole kovin vakuuttunut sivujen käytöstä. Alku hankaluuksia on ollut luoda omia sivuja. Jokainen blogi on niin erilainen käyttää. Nyt tuntuu aika vaikealta ja monimutkaiselta tämä bloggeri. Vaatii syvempää paneutumista asiaan ja harjoittelua.  Huomasin äsken, että olin luonut 10 sivua blogia vaikken ollut kirjoittanut sanaakaan. En tiedä kuinka onnistuin sen tekemään. No, katotaan nyt mitä tästä syntyy.

Aikaisemmassa blogissani olen kirjoitellut maailman menosta, eettisistä arvoista, lomamatkoista ja elämästä yleensäkin mitä se on lasten ja eläinten kanssa. Nyt ajattelin keskittyä mökkeilyyn ja puutarhan hoitoon. Ehkä liitän jonkin verran matkusteluakin tähän. Voi olla, että avaan toisenkin blogin, jossa voin pohtia eettisiä arvojani ja sieluni syvempää elämää.

Mökkeilyn ja puutarhanhoidon aloitin vuonna -95 lasten ollessa pieniä. Asun kerrostalossa ja olin silloin noin 30 vuotias kotiäiti. Minulla oli silloin kolme lasta. Vanhin oli 13 vuotias murrosikäinen poika. Häntä ei siinä elämänvaiheessa mökkeily ja puutarhajutut kiinnostaneet. Kaksi seuraavaa lastani olivat 4 vuotias tyttö ja 1.5 vuotias poika. Pienin kulki vaipoissa ja oli heti mukana juonessa. Koko touhu sai oikeastaan alkunsa syksyllä kun yhtäkkiä iski kipinä omista marjapensaista ja kasvimaasta. Äitini asuu vanhassa mummolassa ja tätini maatilkku oli siinä vieressä. Kysyin tädiltäni saanko istuttaa hänen mailleen marjapensaita ja kasvimaan. Lupa myönnettiin ja joskus syyskuussa ensimmäiset papan istuttamat koivut laitettiin nurin. Niitä taisi olla 100 kappaletta kun laskimme kantoja. Puusavottaa riitti koko syksyksi. Maan alta paljastui hieno kallio pinta, jonka kaivoin veljeni kanssa vatukosta paljaaksi. Innostus oli kova. Sain mummoilta kasveja: Tarha-alppia, Kevätvuohen juurta, Rentoa akan kaalta ja liljaa. Ne istutin maahan ja seuraavana keväänä sain jo ihailla ensimmäistä kukkapenkkiäni. Siitä se alkoi. Ensimmäisenä syksynä  ja seuraavana kesänä äitini huolehti muonituksesta. Kovan raadannan lomassa saimme mahat täyteen ruokaa ja kahvia. Lapset saivat olla lämpöisessä tuvassa silloin kun he eivät jaksaneet olla uudisraivaamisessa mukana. Tunne oli innostunut ja malttamaton. Talvi hidasti puutarhailua. Luin talven puutarhalehtiä ja suunnitelin mitä istuttaisin. Soitin mummoille ja puhuin kasveista. Ilman heitä en olisi saanut niin paljon aikaan. Kasvit ovat kalliita ostaa ja en tiennyt mitään puutarhan hoidosta.

Tuntui hienolta asettua esi isien jalanjäljille. Mummolassa oli ollut aikoinaan pari lehmää, kanoja ja possu. Siihen aikaan vesi ja puut piti kantaa sisälle. Mummo olisi varmaan myös halunnut keskittyä enemmän puutarhan hoitoon mutta arki työt veivät paljon aikaa. Mummolassa oli lapsuuteni aikaan kolme omenapuuta. Paljon marjapensaita, raparperia ja mansikkamaa. Sireenit kukkivat kauniisti. Mieleeni on jäänyt mummon istuttamat orvokit autonrenkaaseen. Perunapelto oli iso koska silloin perunat kasvatettiin itse. Mieleeni on jäänyt tomaatit saunan seinustalla. Metsästä kerättiin mustikat, vadelmat ja puolukat. Pappa oli kova sienestämään. Olin usein hänen mukana metsässä ja tulimme takaisin sangot täynä sieniä. Lehmien mukana hävisivät marjat metsästä.

Kuvissa ensimmäisenä kallio, jonka kaivoin veljeni kanssa esiin. Toisessa kuvassa rentoa akan kaalta.Olen kuullut samasta kasvista käytettävän toistakin nimeä mutten nyt muista.