Kesä oli viileä. Kunnon helteistä emme saaneet nauttia tänä vuonna Suomessa ollenkaan. Kesän viileys näkyi myös luonnon antimissa. Mehumaija sai levätä kaapissa tavallista myöhempään odottaen musta- ja punaherukoiden kypsymistä. Pääsin aloittamaan marjan keruun vasta elokuun viimeisellä viikolla. Marjat olivat isoja ja kypsiä kun malttoi odottaa. Tätini tuli Sonkajärveltä mehunkeittoon. Keräsimme talkoilla äitini marjat ja keitimme ne mehuksi. Keittelin seuraavalla viikolla omia marjoja mökin pihalta. Marjoja on monena vuotena tullut ruinsaasti yli oman tarpeen. Tänä vuonna marjoja oli vähemmän. Keitin 5 maijallista mehua .
Lapsenlapseni kävivät yhtenä iltana mökillä. He katselivat aikuisten marjatouhuja ja hyppivät tramboliinissa. Yritin houkutella heitä marjapensaan ääreen mutteivat innostuneet asiasta. Koirakin sai äksöniä kun pienet jaksoivat vetää köyttä ja potkia palloa. Lopulta koira yritti piiloutua marjapensaan alle kun ei enään jaksanut rymytä.
Mehumaija on mystinen kapistus. Lapsena meillä oli alumiinista valmistettu maija. Muistan omasta lapsuudesta tuvan lämmön ja maijan puuhellan liedellä. Maijassa oli punainen letku jossa oli pieni ikkuna. Ikkunasta näki kun mehua valui. Jaksoin tuijottaa letkua toista tuntia kunnes marjat olivat höyrystyneet siihen vaiheeseen, että mehua alkoi valumaan. Eteisessä oli monta ämpärillistä herukoita odottamassa vuoroaan mehumaijaan. Mummo pyyhki mehulla täytetyt pullot ja antoi niiden jäähtyä. Sitten pullot vietiin kellariin. Lapsuudessani tulivat tätini auttamaan marjan keruussa. Mehua tuli niin paljon, että sitä riitti sukulaisillekin. Siihen aikaan en ollut koskaan juonut kaupan valmismehua. Mehusta keitettiin myös soppaa. Jossakin vaiheessa ruvettiin puhumaan, ettei alumiinimaijalla saisi keittää mehuja, koska alumiinia liukenee elimistöön. Ostimme äitini kanssa puoliksi teräksisen maijan. Asun kerrostalo kolmiossa ja minulla on vähän kaappeja. Sen vuoksi on hyvä, että omistan maijasta vain puolet ja säilytämme sitä äitini omakotitalossa. Vuorokeittäminen on toiminut hyvin.
Maijassa on kolme osaa. Alimpaan kattilaan laitetaan vettä ja ylimpään reikäosaan kaadetaan marjat. Marjoista valuu mehua keskiosaan höyrystyessä. Mehu lasketaan letkua pitkin pulloihin.
Itse laitan kilon hienoa sokeria marjojen sekaan. Jos haluaa niin voi laittaa enempi sokeria tai olla laittamatta yhtään. Sokerista on myös hyötyä. Se makeuttaa mehun ja c-vitamiini säilyy paremmin. Pullot pitää pestä hyvin ja huuhdella atamonilla. Sen jälkeen olen laittanut pestyt pullot uuniin sataan asteeseen kuumenemaan. Näin pulloista kuolevat kaikki bakteerit ja mehu säilyy hyvin. Kuumaa mehua laskettaessa pulloihin valmiiksi kuumennettu pullo kestää paremmin kuin ihan kylmä. Mehua lasketaan ensin muutaman kerran kannuun ja takaisin maijaan, jotta sokeri sekoittuu marjoihin. Pullot täytetään mehulla piripintaan, jottei jää ilmaa. Korkit kuumennetaan jotta bakteerit kuolevat. Nykyään käytän aika paljon kumikorkkeja.
Marjoja kerätessä ulkona vaelteli pari toukkaa. Ne olivat jotain 4-5 cm pitkiä. Aika metkan näköisiä kavereita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti