Kevään ihanuutta

Olimme mökillä yötä Huhti-Toukukuun välillä. Ensimmäinen yö on odotetuin pitkän talven jälkeen. Saunan jälkeen on ihana olla vaan ja kuunnella lintujen pesimistä. Heräsin aamulla seitsemältä. Maa oli melkein kuurassa. Viime syksyn lehdet kahisivat varvassandaaleiden alla kun kävelin mökin pihamaalla. Kukaan muu kuin minä ei ole tarpeeksi hullu pitääkseen jo varvassandaaleita huhtikuun loppupuolella. Paikoittain oli vielä lunta maassa. Kuulin joutsenen huutavan yksinään, liekö huusi  kadotetulle puolisolleen. Katsoin taivaalle ja näin kyseisen joutsenen lentämässä  mökkini ilmatilan läpi ties minne. Näky oli upea. Nautin aamu auringosta ja hengitin raikasta maalaisilmaa keuhkoihini. Tänään minulla oli vapaata ja ei olisi kiire minnekään. Menin vielä takaisin nukkumaan ja heräsin vasta seuraavan kerran yhdeltätoista. Aamu alkoi aamupuurolla ja kahvilla. joimme aamukahvit miesystäväni kanssa ulkona. Käänsimme nenät kohti aurinkoa.

 Mistähän johtuu, että puurokin maistuu mökillä aina paremmalta kuin kotona. Varsinkin kun sen saa syödä ulkona ja ihailla samalla luonnon kauneutta. Monet hyvät puutarha ideat syntyvät juuri näistä kahvi ja puuro hetkistä. esim. tänään kun joimme iltakahvia ja nautimme suklaasta kahvin kanssa. Tuijottelimme metsään ja mietimme auringon valoa ja sitä kuinka aikasin piha jää varjoon kesällä.  Totesimme, että muutama kuusi varjostaa pahasti. Puoli tuntia siitä hetkestä oli kuusi kaadettu moottorisahalla. Eipä varjosta enään ja saamme kuusesta polttopuita. Ostin pari kesää sitten uuden moottorisahan. Kun aloimme sahaamaan ensimmäistä puuta jäi saha kiinni ja piti lähteä hakemaan vähän kokeneempaa metsämiestä avuksi. Nämäkin taidot kehittyvät vuosien varrella ja aika monta puuta on ensimmäisen puun jälkeen kaadettu. En ota kunniaa itselleni sahan käytöstä. Osallistuin sen hankintaan mutta miesystäväni on sen käyttäjä. pelottava vehje minusta.

Olemme nyt viikon ajan käyneet vapaapäivinä mökillä.Olemme ajoissa kun vertaan aikaisempia keväitä. Saunottu on neljä kertaa ja kaksi kertaa yövytty. Ajattelin viettää äitien päivän mökillä jos tulee kaunis ilma. Voisin kutsua lapset ja lapsenlapset ja juhlia äitejä ja mummoja grillaten ja saunoen. Kai trampoliinikin pitää pystyttää.

 Istutin syksyllä kukkasipuleita. Olen päässyt ihailemaan niiden kasvua. Koirakin innostui kevät kukista niin, että söi muutaman krookuksen. Mehiläiset ovat heränneet talvihorroksesta ja pölyttävät kevään ensimmäisiä kukkia. Muutama päivä sitten näimme ensimmäiset perhoset. Tänään mansikka penkissä hyöri pari hyttystä. Lämmintä ei ole kuin 12 astetta. Vielä koivussa ei ole lehtiä. Vitsailin miesystävälleni saunassa, ettei hän ollut viitsinyt tehdä minulle saunavastaa.

Tulppaanit työntävät vartta juuri sulanneesta maasta. Samoin narsissit. Lumikellot ja posliinihyasintit kukkivat kauniina. Kävin tänään äitini pihaa katsomassa. Hänellä kevätvuohen juuret olivat jo 10 cm työntäneet vartta. Ne olivat vihreitä ja tuuheita. Tulin melkein kateelliseksi. Ne ovat minun vuohenjuuren poikasia, jotka loppukesästä istutin äitini kukkapenkkiin. Kasvien jakaminen ja antaminen toisille on antoisaa. Samalla saa itsellekin kun antaa omasta toisille. Tulee taloudelliseksi vaihdella kasveja keskenään. Monesti kasvit ovat paljon vahvempia ja parempia kuin kaupasta ostetut.

Ulkohuussi

Rakensimme mökille reilu 10 vuotta sitten puuliiteri/ulkohuussin. Sitä ennen juoksimme mummolan vessaan. Puuhuussi on kauneimpia näkemiäni ulkokäymälöitä. Se on sisältä paneloitu. Vessan takaseinällä on taidenäyttely enkeleistä Sain enkelitaulu idean yhtenä kesäaamuna kun tulin mökille suoraan yövuorosta. Minua ei nukuttanut enkä malttanut mennä nukkumaan. Oli kaunis kesäaamu. Olimme mummolassa aamukahvilla. Keksin, että maalaisin lasten, äitini ja veljeni kanssa vesiväreillä enkelitauluja.  Kehystäisin ne ja laittaisimme ne vessan seinälle. Veljeni maalaamasta enkelikuvasta tuli eksoottinen. Hän maalasi tumma ihoisen enkelin hameessa ja rintsikoissa. Äitini hieman kritisoi enkelin asua mutta sanoin, että tuskin Afrikassa on sen enempää vaateita päällä kuumuuden takia.

Ulkohuussi on malliltaan pitkä ja kapea. Takaseinällä on ekokäymälä joka kompostoi ruuan jätteet ja ulosteet. Hiiret ovat tehneet talvisin tuhoja syömällä pöntön tyroksisen kannen ja renkaan. Toisella pitkällä seinällä on ikkuna. Olen laittanut merihenkisiä esineitä ikkunalaudalle. Ovi seinällä on tauluja ja laivatuulikello joka helisee kauniisti.Pöntöllö istuessa  on kiva katsella tauluja ja laivaa.

Käsienpesutelinettä metsästin pitkään kunnes löysin mieleisen. Se löytyi taloustalosta. Löysin samasta kaupasta emalisen pesuvadin. Vati on uusi mutta samanlaisia emalivateja oli ennen vanhaan. Tyydyin siniseen muovikannuun, joka on täytetty vedellä. Kannun piti olla väliaikainen mutta se on hoidellut niin hyvin virkaansa, etten ole nähnyt syytä vaihtaa sitä. Kasvit hyötyvät käsienpesutelineestä koska saavat käytetyn veden päällensä suorituksen lopuksi.

Olen istuttanut ulos puuliiterin ja vessan oven väliin sinisen ukonhatun. monena kesänä se on ehtinyt mennä nurin ennen kuin olen ehtinyt tukea sitä kepein ja naruin. Ukonhattu on mummolan vanhaa kasvia jonka pelastin vuosia sitten vanhan riihen luota.

Mitä teit viime kesänä

Oletko koskaan pysähtynyt luontoon katsomaan sen värejä ja muotoja. Usein meillä on niin kiire, ettei ole aikaa ja mielenkiintoa siihen. Se on sääli jos meillä ei ole aikaa pysähtyä ja tayttää kaikki aistimme Suomalaisella puhtaalla luonnolla. Ilma jota saamme Suomessa hengittää on maailman puhtainta. Ainakin jos asut pienellä paikkakunnalla. Ulkomaalaiset ovat ihmetelleet meidän metsiä ja hiljaisuutta. Ihminen joka on suurkaupungissa tottunut asumaan voi kokea pelottavana metsiemme hiljaisuuden. Sitä pitää ihan pysähtyä kuuntelemaan. Hassua, eikö totta, että hiljaisuutta pitää kuunnella. Olen joskus kotona kuunnellut hiljaisuutta. Sitä ei ole. Sähkölaitteet hurisevat ja kellot tikittävät. Jos menet jonnekin missä ei ole sähköjä voi hiljaisuuden kuulla. Alkukesä on mielestäni parasta aikaa olla mökillä. linnut ovat pesimäpuuhissa ja laulavat läpi yön. Käki kukkuu. Juhannuksen jälkeen linnut hiljenevät ja käen kukunta loppuu.

Luonto on mielenkiintoinen väreineen ja kasveineen. Kuinka täydellisiä ovatkaan muodot. Olen ihaillut särkynyttä sydäntä. Kasvin kukka on sydämen muotoinen, joka on särkymässä. Sydämiä on punaisia ja valkoisia. Ostin ensimmäisen särkyneen sydämen yli 15 vuotta sitten. Laitoin sen evakkoon äitini kukkapenkkiin, koska minulla ei ollut paikkaa sille. Kasvi viihtyi niin hyvin evakkopaikassaan, etten raaskinut siirtää sitä pois. Ostin myöhemmin itselleni uuden, jonka istutin mökin pihaan. Kasvi oli kovilla pienen poikani miekkailessa sitä ja loikkiessa sen yli. Siirsin sydäntä pariin kertaan kunnes löysin sille hyvän paikan jossa se alkoi monen vuoden jälkeen viihtymään. Särkynyt sydän on kahtena kesänä kasvanut isoksi pensaaksi ja kukkinut koko kesän tehden sydämiä syksyyn saakka.

Ystäväni kertoi miten oli lapsena kerännyt äitinsä kukkapenkistä särkyneestä sydämestä kaikki pienet punaiset sydämet kouraansa. Äiti ei varmaankaan ollut ilahtunut huomattuaan sydänten hävinneen. kerätyistä sydämistä ei kauaa ollut iloa pienelle tytölle kun alkoivat kuivua ja nahistua.

Minulla on mökillä pikkusydäntä, joka on matalampaa ja kukkii koko kesän. Olen istuttanut sitä kuunliljojen kanssa samaan penkkiin.

Loppu syksystä oli puutarhamyymälässä  kärhöt puoleen hintaan. Ostin muutaman kärhön ja istutimme pienet kärhön taimet kesäkeittiön reunaan. Etupuolella kasvaa alppikärhö. Toivon, että kärhöt lähtisivät hyvin kasvuun ja varjostaisivat tulevina kesinä kesäkeittiötä. Saksanpaimen koira oli touhussa mukana. Tosin siitä taisi olla enempi haittaa kuin hyötyä. Se pyöri ympärillä ja tallusteli taimet ja kukat nurin. Loppu syksystä istutin kukkasipuleita  kukkapenkkeihin. Toivottavasti myyrät ja jänikset eivät verota sipuleita ja omenapuita.

MEHUN KEITTOA

 Kesä oli viileä. Kunnon helteistä emme saaneet nauttia tänä vuonna Suomessa ollenkaan. Kesän viileys näkyi myös luonnon antimissa. Mehumaija sai levätä kaapissa tavallista myöhempään odottaen musta- ja punaherukoiden kypsymistä. Pääsin aloittamaan marjan keruun vasta elokuun viimeisellä viikolla. Marjat olivat isoja ja kypsiä kun malttoi odottaa. Tätini tuli Sonkajärveltä mehunkeittoon. Keräsimme talkoilla äitini marjat ja keitimme ne mehuksi. Keittelin seuraavalla viikolla omia marjoja mökin pihalta. Marjoja on monena  vuotena tullut ruinsaasti yli oman tarpeen. Tänä vuonna marjoja oli vähemmän. Keitin 5 maijallista mehua .

Lapsenlapseni kävivät yhtenä iltana mökillä. He katselivat aikuisten marjatouhuja ja hyppivät tramboliinissa. Yritin houkutella heitä marjapensaan ääreen mutteivat innostuneet asiasta. Koirakin sai äksöniä kun pienet jaksoivat vetää köyttä ja potkia palloa. Lopulta koira yritti piiloutua marjapensaan alle kun ei enään jaksanut rymytä.

 Mehumaija on mystinen kapistus. Lapsena meillä oli alumiinista valmistettu maija. Muistan omasta lapsuudesta tuvan lämmön ja maijan puuhellan liedellä. Maijassa oli punainen letku jossa oli pieni ikkuna. Ikkunasta näki kun mehua valui. Jaksoin tuijottaa letkua toista tuntia kunnes marjat olivat höyrystyneet siihen vaiheeseen, että mehua alkoi valumaan. Eteisessä oli monta ämpärillistä herukoita odottamassa vuoroaan mehumaijaan. Mummo pyyhki mehulla täytetyt pullot ja antoi niiden jäähtyä. Sitten pullot vietiin kellariin. Lapsuudessani tulivat tätini auttamaan marjan keruussa. Mehua tuli niin paljon, että sitä riitti sukulaisillekin. Siihen aikaan en ollut koskaan juonut kaupan valmismehua. Mehusta keitettiin myös soppaa. Jossakin vaiheessa ruvettiin puhumaan, ettei alumiinimaijalla saisi keittää mehuja, koska alumiinia liukenee elimistöön. Ostimme äitini kanssa puoliksi teräksisen maijan. Asun kerrostalo kolmiossa ja minulla on vähän kaappeja. Sen vuoksi on hyvä, että omistan maijasta vain puolet ja säilytämme sitä äitini omakotitalossa. Vuorokeittäminen on toiminut hyvin.

Maijassa on kolme osaa. Alimpaan kattilaan laitetaan vettä ja ylimpään reikäosaan kaadetaan marjat. Marjoista valuu mehua keskiosaan höyrystyessä. Mehu lasketaan letkua pitkin pulloihin.
Itse laitan kilon hienoa sokeria marjojen sekaan. Jos haluaa niin voi laittaa enempi sokeria tai olla laittamatta yhtään. Sokerista on myös hyötyä. Se makeuttaa mehun ja c-vitamiini säilyy paremmin. Pullot pitää pestä hyvin ja huuhdella atamonilla. Sen jälkeen olen laittanut pestyt pullot uuniin sataan asteeseen kuumenemaan. Näin pulloista kuolevat kaikki bakteerit ja mehu säilyy hyvin. Kuumaa mehua laskettaessa pulloihin valmiiksi kuumennettu pullo kestää paremmin kuin ihan kylmä. Mehua lasketaan ensin muutaman kerran kannuun ja takaisin maijaan, jotta sokeri sekoittuu marjoihin. Pullot täytetään mehulla piripintaan, jottei jää ilmaa. Korkit kuumennetaan jotta bakteerit kuolevat. Nykyään käytän aika paljon kumikorkkeja.

 Marjoja kerätessä ulkona vaelteli pari toukkaa. Ne olivat jotain 4-5 cm pitkiä. Aika metkan näköisiä kavereita.

Metsämansikka-mustikkagrahampuuro

 Tulin illalla miesystäväni ja koiran kanssa mökille. Päivä oli ollut ihanan kesäinen. Lämmintä oli ollut 25 astetta päivällä. Nyt illalla klo 22 lämpötila oli laskenut ja mittari  näytti 18. Äsken kävimme lähimetsässä keräämässä puuroon mustikoita. Löysimme matkalla metsämansikoita. Olimme metsässä 40 min. Saimme litran verran marjoja, joista tein grahampuuroa. Tein puurosta ihanan marjaisan. Laitoin vettä 1.5 litraa ja marjoja litran. Puuro hautui liedellä kattilassa. Ennen saunaa söimme puuroa. Oli tosi hyvää ja marjaisaa. Laskimme, että puurossa oli marjaa noin 35-40 prosenttia.

Graham mustikkapuuro

4-6:lle

1	l	vettä
n. 2	dl	Myllyn Paras Graham Täysjyvävehnäjauhoja
n. ½	l	mustikoita
½-1	dl	sokeria
		ripaus suolaa

Vispilöi grahamjauhot kiehuvaan suolaripauksella maustettuun veteen ja hauduta miedolla lämmöllä viitisen minuuttia välillä sekoittaen. Lisää mustikat ja hauduta edelleen miedolla lämmöllä 5-8 minuuttia. Mausta sokerilla.

Tarjoa lämpimänä tai kylmänä maidon kera.

Resepti: Kati Nappa

 Kuvat eivät tee oikeutta marjoille ja puurolle. Tätä herkkua jossa marjat ovat alle puoli tuntia sitten kerätty ei usein saa. Miesystäväni on joskus ostanut kaupan valmis mustikka grahampuuroa. Tänä vuonna haluan kerätä mustikoita niin paljon, ettei hänen tarvitse ostaa sitä kaupasta. Mustikka kuulema parantaa pimeän näköä.

Lehtisaaressa

Juhannus aaton auringon lasku

Kotikaupungissani on pieni saari keskellä kaupunkia. Saaren omistaa seurakunta. Seurakunta on saanut saaren 50-luvulla lahjoituksena nuorisotyöhön. Saari on auki kesäkuusta elokuuhun kaikkina päivinä paitsi maanantaisin. Saareen pääsee soutuveneellä. Saaren nuorisotyöntekijät soutavat tasatunnein noutaen  ihmisiä rannasta. Saareen voi tulla myös omalla soutuveneellä jos sellaisen omistaa. Saaressa on mökki, rantasauna, puuliiteri,  varasto ja puuvessa. Saaressa ei ole ollenkaan sähköjä. Saaressa voi saunoa, uida, grillata, käydä soutelemassa ja onkia. Myös pihapelejä löytyy ja sisätiloista biljardipeli. Saaren työntekijät pitävät pienen iltahartauden puoli kahdeksan illalla. Siihen voi osallistua jos haluaa. Tuvasta löytyy vieraskirja jonne kannattaa käydä nimi kirjoittamassa aina kun käy saaressa.

Löysin saaren  vahingossa 12 vuotta sitten. Vuonna 2000. Luin seurakuntaviesti-lehteä, jonka takasivulla oli saaresta esittely. Nuorin lapseni oli silloin 3 viikon ikäinen. Koska olin äitiysklomalla ja pois työelämästä oli minulla aikaa. Saaren avattua ovensa kesäkauden alussa lähti meidänkin perhe tutustumaan saareen. Kohtaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä. Heti ensimmäisenä kesänä saari vei minun ja lasten sydämet. Kesän huippuhetkiä on istua puilla lämmitettävässä saunassa  ja katsella ikkunasta järvelle. Saunassa ollaan uimapuvut päällä, koska siellä ovat  miehet ja naiset yhtäaikaa. Mikä nautinto on päästä saunasta suoraan järveen. Olen kertonut saaresta tuttavillenikin. Moni on käynyt saaressa kerran tai kaksi. Minä ja lapset käymme saunomassa useamman kerran viikossa. Joskus olemme koko päivän.  Jos olemme jossakin kesäloma reissulla on saari saunoineen ja järvineen mielessä. Sinne sydän halajaa.

Sauna lämpiää päivällä heti saaren avauduttua ja sulkeutuu 45 minuuttia  ennen saaren kiinni menoa. Saari  aukeaa arkena klo 15  ja sulkeutuu illalla klo  21. Lauantaina ja sunnuntaina saari aukeaa jo klo 12. Ensimmäisenä kesänä saari oli auki viikonloppuisin puoleen yöhön. Illan hämärtyessä sytyttivät työntekijät öljylamppuja. Kahdessatoista vuodessa olemme saaneet tutustua monenlaisiin ihmisiin saunan lämmössä. Vauvasta vaariin. Sateisena päivänä on ihanan rauhallista saunoa pienellä porukalla. Monet jäävät sateella kotia.  Heinäkuun helteisenä päivänä saaressa voi olla päivän aikana yli 100 kävijää.

Juhannus aattona saari on auki puoleen yöhön. Saaren poukamassa on juhannuskokko.
Meillä on tapana grillata makkaraa, grillitassuja, tuorejuustolla täytettyjä herkkusieniä joiden ympärille on kiedottu pekonia. Maissia ja joskus paistan lapsille lettuja. Juhannuksena grillasin banaania, jonka sisälle olin laittanut suklaata. Vaahtokarkkeja kannaattaa myös kokeilla. Lapset tykkäävät niistä.

Mustikkametsässä

Leivoin tänään metsämansikoista ja mustikoista piirakan. Keräsin ne mökiltä. Piirakan kruunasi oikea pannukahvi joka oli 12-vuotiaan poikani keittämää. Tulimme eilen mökille. Minulla oli sunnuntai vapaata töistä. Kesä on mennyt hitaasti, koska olen ollut koko kesän töissä. Jään vasta elokuussa lomalle. Kesällä tekee mieli valvoa myöhään. Nukuin viime yönä 11 tunnin yöunet. En muista milloin olisin näin hyvin nukkunut viimeksi. Yöuneni tahtovat jäädä 4-7 tuntiin. Herättyäni minulle tuli marjankeruu innostus. Otin koiran mukaan ja kävelimme mökin takana olevaan metsään. Minulla oli varvastossut jalassa ja lyhythihainen paita. Huono varustus hyttysiä ajatellen. Käyntini tarkoitus oli vain arvioida kannattaako metsään tulla astian kanssa. Koira oli huvittava. Se kulki kannoillani nenä melkein kiinni takamuksessani. Kerran se astui minun kantapäilleni ja kun nostin jalkaa jäi varvastossu maahan. koira on läheisriippuvainen minusta mutta tuo oli jo huippu. Mustikoita oli metsässä muttei mitenkään kauheasti. Ahkeruudella voisin saada ainekset piirakkaan ja puuroon. Palasin takaisin mökille ja sen jälkeen kartoitin mistä löytyisi metsämansikoita.

Niitä löytyi melkein mökin pihasta. Keräsin muutaman desin metsämansikoita. Niiden aika on nyt parhaimmillaan eli keräämään jos tiedätte puhtaan paikan missä niitä kasvaa ja liikenne ei ole saastuttanut niitä. Kaupungissa metsämansikoita kasvaa teiden reunoilla mutta niitä ei voi kerätä, koska autojen päästöt ovat lianneet ja myrkyttäneet mansikat.

Miesystäväni oli ollut aamuvuorossa töissä. Hyvä päivä olla töissä, koska sunnuntailta saa tuplapalkan. Tosin se aika on perheeltä pois jos tekee vuorotyötä.
Lähdimme porukalla metsään. Minä, mies ja veljeni ja tietysti minusta riippuvainen saksanpaimenkoirani. Koiran oli ihana juoksennella ja nuuskutella metsän ihanuutta. Koira oli tullut meidän perheeseen 5 vuotiaana. Se oli asustellut Karstulassa ja saanut olla joka päivä metsässä. Kerrostalossa asuessamme koira kaipaa metsän rauhaa. Joskus käytän sitä kodin takana olevassa metsikössä. Siellä ei voi juoksennella irti, koska siellä käy muitakin koiria. Mökin metsä on sen verran iso, että siellä on tilaa olla vapaana. Koirahan ei karkaa mihinkään luotani paitsi jos vastaan tulisi jänis.

Poikani on isänsä luona opetellut keittämään oikeata pannukahvia. Hänellä on siellä tietyt työvälineet. Pannu johon mitataan oikea määrä vettä ja mitta johon laitetaan kahvijauhetta. Haarukka ja vesilasi ovat oleellisia tarvikkeita kahvin valmistuksessa. Hän tienaa euron isältään jokaisesta aamukahvipannulisesta. Eilen pyysin poikaa keittämään meille mökillä pannukahvia kun löysin mökin kaapista pannujauhatusta. Oikean kokoinen pannu ja mittakin löytyivät. Tänään poika keitti sitten toisen kerran pannukahvit kun olin leiponut marjapiirakkaa. Veljeni pyydettiin myös kahville. Kahvi maistui paremmalle kuin suodatin kahvi. vesi on haettu lähteestä joka myös parantaa kahvin makua. Kahvit juotiin kirpputorilta ostamista kahvikupeista. Tietysti oikeista kahvikupeista. Ei mukeista kuten nykyään on tapana juoda. Minulla on mökillä Arabian valmistamat kahvikupit mutta olen ihastunut kirpparikuppeihin. Niitä on 6 paria ja jokainen on erilainen. Jopa aluslautaset ovat kuppien kans eriparia. retroa kuten nykyään kaikkea vanhaa kutsutaan.

Mustikkametsässä tuuli suhisi ja kauempaa kuului jyrinää. Oliko se ukkonen vai joku muu en tiedä. Tällepäivälle oli ilmatieteen laitos luvannut sadetta ja ukkosta. Kumpaakaan ei onneksi kuulunut ennen kuin myöhemmin sateli. Ukkosta ei vielä keskiyöhön mennessä kuulunut. Veljeni jäi yhteen paikkaan keräämään ustikoita ja minä, miesystäväni ja koira teimme pienen lenkin kartoittaaksemme mustikka satoa. Mustikoita oli muttei mitenkään runsaasti. Palasimme alkuperäiseen paikkaan ja noukimme marjoja sieltä. Olimme noin 2.5 tuntia metsässä. Kun astiat olivat täynnä palasimme mökille. Olimme keränneet ehkä noin 3 litraa. Tein piirakan ja puuron. Laitoin kiukaan ja padan alle tulta ja pyysin veljeni saunaan. Sillä aikaa kävimme keräämässä vielä pari litraa mustikoita. Metsästä ei olisi malttanut lähteä pois mutta jalkoja ja selkää  kolotti ja hämärä alkoi laskeutua. Pakastin mustikoita mökin pakastomeen. Puhuimme siitä miten ihanalta mustikka-grahampuuro talvella maistuisi. Teimme marjan keruu suunnitelmaa tulevalle viikolle.Jos useampana päivänä ehtisi mustikkametsään kertyisi pienistä määristä suuria. Koska emme tiedä mustikka paikkoja ei kannata lähteä autolla niitä etsimään.Sitä paitsi mökin metsästä on lyhyt matka kahvin keittoon ja sateensuojaan.

Muistelin metsässä lapsuuteni marjastusta. Veljeni muisti missä ennen vanhaan oli ollut mustikoita. Muistan kun olin äidin ja veljen kanssa tuvan takana olevassa metsässä keräämässä. Marjoja oli silloin enemmän. Mihinkähän lapsuuteni aikaiset marjastuspaikat ovat kadonneet. Kuinka paljon maanviljely ja karja on vaikuttanut siihen, ettei marjoja ja sieniä ole paljoa. Metsät kasvavat. Liekö sillä osuutta asiaan. Ei ole ketään kuka viljelisi lapsuuteni peltoja ja lehmät ovat poissa ja navetta purettu.Mökki on rakennettu lapsuuteni maisemiin. Entiseen mummolaan.