Juhannus viikolla 2014

Elämme kesäkuuta 2014 ja parin päivän päästä on juhannus. Lämpötila on ollut alimmillaan  +4 astetta. Vettä on satanut ja aurinko on kuin kurillaan hetkittäin näyttänyt lämpimiä säteitään. Olemme olleet mökillä sateesta ja viileydetä huolimatta. Minulla alkaa kesäloma vasta heinäkuun 7 päivä. Vapaat olen ollut koiran kanssa mökillä.
Maanantaina olin ystävieni kanssa mökillä viettämässä naisten iltaa. Olin ilmoittanut ystäville tekstiviestillä, että paljon lämmintä vaatetta päälle. He olivatkin varustautuneet kumisaappain, sadetakein ja lapasin. Joimme kesäkeittiössä kahvit ja grillasimme. Olin tehnyt tuorejuustolla täytettyjä sieniä pekonilla käärittynä. Sade yritti sabotoida grillausta, mutta otin avuksi vanhan sateenvarjon.

Olin unohtanut ostaa kynttilöitä iltaamme. Onneksi yksii ystävistäni toi tuliaiseksi kolme punaista tuikkua. Ne lämmittivät mieltä ja loivat lämpimän tunnelman kesäkeittiöön. Meillä oli kasviksia dipattavana, muffinseja, keksejä, pähkinöitä, juustoa ja tietysti makkaraa grilliin. Punaviiniä, ja mustikka vichyä juomaksi.
Pyysin veljeni myös kahville ja pitämään naisille seuraa kun kävin saunassa . Kaikki eivät halunneet lähteä saunaan vaan jakauduimme kahteen. Saunattomat viettivät iltaa mökin sisällä ja me kaksi saunojaa löylyttelimme ja höpisimme työasioita. Kumpikin meistä on samalla alalla, joten asiaa riitti.
Miesystäväni toimi kuskina ja oli väliajan pesäpallo pelissä.
Ilta oli mukava säästä huolimatta. Vieraat ihastelivat mökkimiljöötä ja ottivat paljon valokuvia.

Otin valokuvan todistusaineistoksi lämpömittarista. Säätiedotus on uhannut jopa nolla asteella. Nyt nautin Suomen kesäkuusta oli sää mikä oli. Aion mökkeillä ja käydä Lehtisaaressa. Jos sataa niin silloin voi olla mökillä sisällä ja lukea ja kirjottaa blogia. Eilen saunoin kolme kertaa yksin ollessa. Miesystäväni oli koulussa. Koira pyörähti saunassa mutta ei halunnut jäädä. Se makoili mieluummin terassilla.
Sateisena kesänä nurmikko tuntuu kasvavan kohisten. Kerran viikossa on leikattava nurmikko vähintään. Sateella se luo omat haasteet. Sateen välillä ehtii leikata ja sateella pitää taukoa. Jos sataa tauotta ei pääse ollenkaan ruohon kimppuun.

Suihkulähde

Löysin Heinäkuisena iltana kerrostaloni roskakatoksesta käytöstä poistetun matalan ammeen. Taloyhtiön jätekatokseen ei saa tuoda isoja tavaroita, vaan ne pitäisi itse omalla kustannuksella, toimittaa kaatopaikalle. Meidän onneksemme joku ei ollut viitsinyt sitä tehdä. Mielessäni syntyi ideoita kuinka kaivaisin ammeen maahan ja maisemoisin sen kukilla ja kivillä. Ostaisin suihkulähteen. Mökillä ei ole järveä joten pieni vesielementti toisi sinne virkistystä. Silmän iloa ja korville veden solinaa. Miesystäväni kantoi ammeen auton takapenkille ja kuskasimme saaliin mökin pihaan.

Ammeesta puuttui tulppa. Pähkäilimme viikon verran kuinka saisimme reiän tukkoon. Sillä aikaa kauppareissuilla katselimme suihkulähteen pumppuja. Kesä oli jo pitkällä ja monesta paikasta suihkulähdepumput oli loppuun myyty. Löysimme pumpun Jyskän varastomyymälästä. Se maksoi 30 euroa. Ystävällinen naismyyjä neuvoi osa osalta kuinka pumppua käytetään ja suuttimia vaihdetaan. Pumppu ei saa olla päälle kuiviltaan. Muuten se menee heti rikki.

Ostimme Terrasta ammeeseen tulpan ja putkilon jotakin massaa, jolla tulpan saa massattua kiinni niin, ettei se vuoda. Ne tulivat maksamaan noin 20 euroa. Olin jo valinnut paikan mihin amme istutetaan. Kesäkeittiöstä saa sähköä, joten se määräsi paikan. Suihkulähde tulee keskeiselle paikalle, josta sen näkee melkein koko ajan.

Lapsenlapseni olivat meidän kanssa mökillä yötä. He osallistuivat läsnöolemalla altaan tekoon. Välillä he kävivät pomppimassa tramboliinilla ja syömässä leikkimökissä keksejä.

Olin vuosia sitten istuttanut erilaisia Kuunliljoja leikkimökin ympärille. Nyt ne alkavat olla liian tuuheita. Otin sieltä yhden ison Kuunliljan ja jaoin sen osiin. Istutin Kuunliljat ammeen viereen. Lopuksi lannoitin niitä kanankakka rakeilla. Jouduin komentamaan saksanpaimenkoiraani, joka on perso kakankakka rakeille. Kun silmä välttää, on hän kuono pitkällä lipomassa kakkakokkareira. Ällöä.
Halusin altaan viereen isoja kiviä. Pyysin miesystävääni siirtelemään kiviä. Koirakin innostui kivien siirrosta ja luuli jaksavansa pyöritellä monta keraa itseään painavia kiviä

Ei taida Sonja saada kiveä liikkeelle. Jaloissa pyöri kun kiveä siirrettiin ja sain pelätä, jääkö koiran tassut kiven alle. Koirat on siitä kivoja, että osallistuvat täysin rinnoin koko perheen toimintahetkiin. Sonja tykkää olla mukana kun teen uutta kukkapenkkiä tai kitken rikkaruohoja.

Laitoin massalla kiviä ja simpukankuoria kiinni ammeen reunaan. Olen haalinut kiviä jäämerenrannalta ja Turkista. Laitan kiviä lisää kunhan saan kerättyä niitä seuraavilla matkoilla.

Olen lähdössä miesystäväni kanssa muutaman päivän päästä autolla Suomen käsivarteen ja tarkoitus on ajaa Norjan puolelle  Lofooteille saakka. Jos löydän kiviä ja kauniita simpukan kuoria kerään niitä.
Laitan ehkä vielä tavallisia pyöreitä kiviä ammeen pohjalle. Suihkulähde tulee muuttumaan vuosien varrella kun ideat kypsyvät. Viimeisenä asensimme suihkulähdepumpun.Koitimme erilaisia suuttimia.

Lopputulos oli erittäin hyvä. Suihkulähteelle tuli hintaa yhteensä 50 euroa. Istutin vielä äitini kasvattamia samettiruusuja Kuunliljojen sekaan. Nostin ruukussa olevan verenpisaran kaunistamaan kukinnoillaan allasta. Illalla laitoin kynttilöihin tulet. Suihkulähde näytti oikein kauniilta.

Taiteilija elämää maaseudun rauhassa

Minulla on kesäloman viimeinen viikko menossa. Nopeasti kesäkuu onkin mennyt. Ensimmäisen viikon olin mökillä ja kaksi seuraavaa viikkoa Turkin Sidessä. Turkissa oli lämmintä parhaimmillaan 44 astetta. Samaan aikaan Suomessa oli 12 astetta. Osasimpa olla hyvään aikaan lomalla Sidessä. Kun palasin poikani kanssa juhannuspäiväsä Suomeen, alkoivat helteet. Lämpötila on kavunnut välillä yli 30 asteen. Radiossa on annettu hellevaroitus. Järvivedet ovat lämmenneet 25 asteeseen.

Ostin keskiviikkona uudet pastellivärit ja paperia. Tänään pyhitin iltapäivän maalaukselle. Sain hoikuteltua veljeni myös maalaamaan. Hän maalasi vesiväreillä ja minä pastelliväreillä. Veljeni on käynyt piirustuskerhoa vuosien ajan. Hänellä on oma tyyli maalata.

Kiertelin mökin pihaa ja etsin oikeata maalauskohdetta. Päädyin aikani katseltua puuliiterin luokse. Päätin ikuistaa sen paperille.
Uudet pastellivärit tuntuivat kovemmilta kuin edelliset, jotka ostin. Tuntui kuin väri ei oikein imeytyisi paperiin, vaikka minulla oli pastelliväreille tarkoitettua paperia. Pienten yksityiskohtien tekeminen olikin haastavaa. Katto oli kaikkein vaikein. Aloitin maalaamisen ehkä liian läheltä. Lopputulos olikin parempi kuin luulin. Jossakin vaiheessa meinasin luovuttaa ja jättää työn kesken.
Työssäni valot ja varjot eivät ole kohdallaan mutta olenkin vasta aloittelija. Maalaamisen pitää olla rentouttavaa ja nautinnollista. Sitä ei pidä ottaa liian vakavasti. Itseä ei saa verrata muihin.
Pastellitöiden säilyttäminen on oma juttunsa. En ole vielä keksinyt mitä teen valmiille töille. Värit leviävät helposti jos niihin koskee. Joudunko kehystyttämään kaikki vai antamaan suvullle ja ystäville. Jos olisin lahjakas taiteilija töitä voisi myydä. Ehkä kehityn jonain päivänä. Voin pitää sitten vanhainkodissa näyttelyn.

Kevään ihanuutta

Olimme mökillä yötä Huhti-Toukukuun välillä. Ensimmäinen yö on odotetuin pitkän talven jälkeen. Saunan jälkeen on ihana olla vaan ja kuunnella lintujen pesimistä. Heräsin aamulla seitsemältä. Maa oli melkein kuurassa. Viime syksyn lehdet kahisivat varvassandaaleiden alla kun kävelin mökin pihamaalla. Kukaan muu kuin minä ei ole tarpeeksi hullu pitääkseen jo varvassandaaleita huhtikuun loppupuolella. Paikoittain oli vielä lunta maassa. Kuulin joutsenen huutavan yksinään, liekö huusi  kadotetulle puolisolleen. Katsoin taivaalle ja näin kyseisen joutsenen lentämässä  mökkini ilmatilan läpi ties minne. Näky oli upea. Nautin aamu auringosta ja hengitin raikasta maalaisilmaa keuhkoihini. Tänään minulla oli vapaata ja ei olisi kiire minnekään. Menin vielä takaisin nukkumaan ja heräsin vasta seuraavan kerran yhdeltätoista. Aamu alkoi aamupuurolla ja kahvilla. joimme aamukahvit miesystäväni kanssa ulkona. Käänsimme nenät kohti aurinkoa.

 Mistähän johtuu, että puurokin maistuu mökillä aina paremmalta kuin kotona. Varsinkin kun sen saa syödä ulkona ja ihailla samalla luonnon kauneutta. Monet hyvät puutarha ideat syntyvät juuri näistä kahvi ja puuro hetkistä. esim. tänään kun joimme iltakahvia ja nautimme suklaasta kahvin kanssa. Tuijottelimme metsään ja mietimme auringon valoa ja sitä kuinka aikasin piha jää varjoon kesällä.  Totesimme, että muutama kuusi varjostaa pahasti. Puoli tuntia siitä hetkestä oli kuusi kaadettu moottorisahalla. Eipä varjosta enään ja saamme kuusesta polttopuita. Ostin pari kesää sitten uuden moottorisahan. Kun aloimme sahaamaan ensimmäistä puuta jäi saha kiinni ja piti lähteä hakemaan vähän kokeneempaa metsämiestä avuksi. Nämäkin taidot kehittyvät vuosien varrella ja aika monta puuta on ensimmäisen puun jälkeen kaadettu. En ota kunniaa itselleni sahan käytöstä. Osallistuin sen hankintaan mutta miesystäväni on sen käyttäjä. pelottava vehje minusta.

Olemme nyt viikon ajan käyneet vapaapäivinä mökillä.Olemme ajoissa kun vertaan aikaisempia keväitä. Saunottu on neljä kertaa ja kaksi kertaa yövytty. Ajattelin viettää äitien päivän mökillä jos tulee kaunis ilma. Voisin kutsua lapset ja lapsenlapset ja juhlia äitejä ja mummoja grillaten ja saunoen. Kai trampoliinikin pitää pystyttää.

 Istutin syksyllä kukkasipuleita. Olen päässyt ihailemaan niiden kasvua. Koirakin innostui kevät kukista niin, että söi muutaman krookuksen. Mehiläiset ovat heränneet talvihorroksesta ja pölyttävät kevään ensimmäisiä kukkia. Muutama päivä sitten näimme ensimmäiset perhoset. Tänään mansikka penkissä hyöri pari hyttystä. Lämmintä ei ole kuin 12 astetta. Vielä koivussa ei ole lehtiä. Vitsailin miesystävälleni saunassa, ettei hän ollut viitsinyt tehdä minulle saunavastaa.

Tulppaanit työntävät vartta juuri sulanneesta maasta. Samoin narsissit. Lumikellot ja posliinihyasintit kukkivat kauniina. Kävin tänään äitini pihaa katsomassa. Hänellä kevätvuohen juuret olivat jo 10 cm työntäneet vartta. Ne olivat vihreitä ja tuuheita. Tulin melkein kateelliseksi. Ne ovat minun vuohenjuuren poikasia, jotka loppukesästä istutin äitini kukkapenkkiin. Kasvien jakaminen ja antaminen toisille on antoisaa. Samalla saa itsellekin kun antaa omasta toisille. Tulee taloudelliseksi vaihdella kasveja keskenään. Monesti kasvit ovat paljon vahvempia ja parempia kuin kaupasta ostetut.

Ulkohuussi

Rakensimme mökille reilu 10 vuotta sitten puuliiteri/ulkohuussin. Sitä ennen juoksimme mummolan vessaan. Puuhuussi on kauneimpia näkemiäni ulkokäymälöitä. Se on sisältä paneloitu. Vessan takaseinällä on taidenäyttely enkeleistä Sain enkelitaulu idean yhtenä kesäaamuna kun tulin mökille suoraan yövuorosta. Minua ei nukuttanut enkä malttanut mennä nukkumaan. Oli kaunis kesäaamu. Olimme mummolassa aamukahvilla. Keksin, että maalaisin lasten, äitini ja veljeni kanssa vesiväreillä enkelitauluja.  Kehystäisin ne ja laittaisimme ne vessan seinälle. Veljeni maalaamasta enkelikuvasta tuli eksoottinen. Hän maalasi tumma ihoisen enkelin hameessa ja rintsikoissa. Äitini hieman kritisoi enkelin asua mutta sanoin, että tuskin Afrikassa on sen enempää vaateita päällä kuumuuden takia.

Ulkohuussi on malliltaan pitkä ja kapea. Takaseinällä on ekokäymälä joka kompostoi ruuan jätteet ja ulosteet. Hiiret ovat tehneet talvisin tuhoja syömällä pöntön tyroksisen kannen ja renkaan. Toisella pitkällä seinällä on ikkuna. Olen laittanut merihenkisiä esineitä ikkunalaudalle. Ovi seinällä on tauluja ja laivatuulikello joka helisee kauniisti.Pöntöllö istuessa  on kiva katsella tauluja ja laivaa.

Käsienpesutelinettä metsästin pitkään kunnes löysin mieleisen. Se löytyi taloustalosta. Löysin samasta kaupasta emalisen pesuvadin. Vati on uusi mutta samanlaisia emalivateja oli ennen vanhaan. Tyydyin siniseen muovikannuun, joka on täytetty vedellä. Kannun piti olla väliaikainen mutta se on hoidellut niin hyvin virkaansa, etten ole nähnyt syytä vaihtaa sitä. Kasvit hyötyvät käsienpesutelineestä koska saavat käytetyn veden päällensä suorituksen lopuksi.

Olen istuttanut ulos puuliiterin ja vessan oven väliin sinisen ukonhatun. monena kesänä se on ehtinyt mennä nurin ennen kuin olen ehtinyt tukea sitä kepein ja naruin. Ukonhattu on mummolan vanhaa kasvia jonka pelastin vuosia sitten vanhan riihen luota.

Mitä teit viime kesänä

Oletko koskaan pysähtynyt luontoon katsomaan sen värejä ja muotoja. Usein meillä on niin kiire, ettei ole aikaa ja mielenkiintoa siihen. Se on sääli jos meillä ei ole aikaa pysähtyä ja tayttää kaikki aistimme Suomalaisella puhtaalla luonnolla. Ilma jota saamme Suomessa hengittää on maailman puhtainta. Ainakin jos asut pienellä paikkakunnalla. Ulkomaalaiset ovat ihmetelleet meidän metsiä ja hiljaisuutta. Ihminen joka on suurkaupungissa tottunut asumaan voi kokea pelottavana metsiemme hiljaisuuden. Sitä pitää ihan pysähtyä kuuntelemaan. Hassua, eikö totta, että hiljaisuutta pitää kuunnella. Olen joskus kotona kuunnellut hiljaisuutta. Sitä ei ole. Sähkölaitteet hurisevat ja kellot tikittävät. Jos menet jonnekin missä ei ole sähköjä voi hiljaisuuden kuulla. Alkukesä on mielestäni parasta aikaa olla mökillä. linnut ovat pesimäpuuhissa ja laulavat läpi yön. Käki kukkuu. Juhannuksen jälkeen linnut hiljenevät ja käen kukunta loppuu.

Luonto on mielenkiintoinen väreineen ja kasveineen. Kuinka täydellisiä ovatkaan muodot. Olen ihaillut särkynyttä sydäntä. Kasvin kukka on sydämen muotoinen, joka on särkymässä. Sydämiä on punaisia ja valkoisia. Ostin ensimmäisen särkyneen sydämen yli 15 vuotta sitten. Laitoin sen evakkoon äitini kukkapenkkiin, koska minulla ei ollut paikkaa sille. Kasvi viihtyi niin hyvin evakkopaikassaan, etten raaskinut siirtää sitä pois. Ostin myöhemmin itselleni uuden, jonka istutin mökin pihaan. Kasvi oli kovilla pienen poikani miekkailessa sitä ja loikkiessa sen yli. Siirsin sydäntä pariin kertaan kunnes löysin sille hyvän paikan jossa se alkoi monen vuoden jälkeen viihtymään. Särkynyt sydän on kahtena kesänä kasvanut isoksi pensaaksi ja kukkinut koko kesän tehden sydämiä syksyyn saakka.

Ystäväni kertoi miten oli lapsena kerännyt äitinsä kukkapenkistä särkyneestä sydämestä kaikki pienet punaiset sydämet kouraansa. Äiti ei varmaankaan ollut ilahtunut huomattuaan sydänten hävinneen. kerätyistä sydämistä ei kauaa ollut iloa pienelle tytölle kun alkoivat kuivua ja nahistua.

Minulla on mökillä pikkusydäntä, joka on matalampaa ja kukkii koko kesän. Olen istuttanut sitä kuunliljojen kanssa samaan penkkiin.

Loppu syksystä oli puutarhamyymälässä  kärhöt puoleen hintaan. Ostin muutaman kärhön ja istutimme pienet kärhön taimet kesäkeittiön reunaan. Etupuolella kasvaa alppikärhö. Toivon, että kärhöt lähtisivät hyvin kasvuun ja varjostaisivat tulevina kesinä kesäkeittiötä. Saksanpaimen koira oli touhussa mukana. Tosin siitä taisi olla enempi haittaa kuin hyötyä. Se pyöri ympärillä ja tallusteli taimet ja kukat nurin. Loppu syksystä istutin kukkasipuleita  kukkapenkkeihin. Toivottavasti myyrät ja jänikset eivät verota sipuleita ja omenapuita.

MEHUN KEITTOA

 Kesä oli viileä. Kunnon helteistä emme saaneet nauttia tänä vuonna Suomessa ollenkaan. Kesän viileys näkyi myös luonnon antimissa. Mehumaija sai levätä kaapissa tavallista myöhempään odottaen musta- ja punaherukoiden kypsymistä. Pääsin aloittamaan marjan keruun vasta elokuun viimeisellä viikolla. Marjat olivat isoja ja kypsiä kun malttoi odottaa. Tätini tuli Sonkajärveltä mehunkeittoon. Keräsimme talkoilla äitini marjat ja keitimme ne mehuksi. Keittelin seuraavalla viikolla omia marjoja mökin pihalta. Marjoja on monena  vuotena tullut ruinsaasti yli oman tarpeen. Tänä vuonna marjoja oli vähemmän. Keitin 5 maijallista mehua .

Lapsenlapseni kävivät yhtenä iltana mökillä. He katselivat aikuisten marjatouhuja ja hyppivät tramboliinissa. Yritin houkutella heitä marjapensaan ääreen mutteivat innostuneet asiasta. Koirakin sai äksöniä kun pienet jaksoivat vetää köyttä ja potkia palloa. Lopulta koira yritti piiloutua marjapensaan alle kun ei enään jaksanut rymytä.

 Mehumaija on mystinen kapistus. Lapsena meillä oli alumiinista valmistettu maija. Muistan omasta lapsuudesta tuvan lämmön ja maijan puuhellan liedellä. Maijassa oli punainen letku jossa oli pieni ikkuna. Ikkunasta näki kun mehua valui. Jaksoin tuijottaa letkua toista tuntia kunnes marjat olivat höyrystyneet siihen vaiheeseen, että mehua alkoi valumaan. Eteisessä oli monta ämpärillistä herukoita odottamassa vuoroaan mehumaijaan. Mummo pyyhki mehulla täytetyt pullot ja antoi niiden jäähtyä. Sitten pullot vietiin kellariin. Lapsuudessani tulivat tätini auttamaan marjan keruussa. Mehua tuli niin paljon, että sitä riitti sukulaisillekin. Siihen aikaan en ollut koskaan juonut kaupan valmismehua. Mehusta keitettiin myös soppaa. Jossakin vaiheessa ruvettiin puhumaan, ettei alumiinimaijalla saisi keittää mehuja, koska alumiinia liukenee elimistöön. Ostimme äitini kanssa puoliksi teräksisen maijan. Asun kerrostalo kolmiossa ja minulla on vähän kaappeja. Sen vuoksi on hyvä, että omistan maijasta vain puolet ja säilytämme sitä äitini omakotitalossa. Vuorokeittäminen on toiminut hyvin.

Maijassa on kolme osaa. Alimpaan kattilaan laitetaan vettä ja ylimpään reikäosaan kaadetaan marjat. Marjoista valuu mehua keskiosaan höyrystyessä. Mehu lasketaan letkua pitkin pulloihin.
Itse laitan kilon hienoa sokeria marjojen sekaan. Jos haluaa niin voi laittaa enempi sokeria tai olla laittamatta yhtään. Sokerista on myös hyötyä. Se makeuttaa mehun ja c-vitamiini säilyy paremmin. Pullot pitää pestä hyvin ja huuhdella atamonilla. Sen jälkeen olen laittanut pestyt pullot uuniin sataan asteeseen kuumenemaan. Näin pulloista kuolevat kaikki bakteerit ja mehu säilyy hyvin. Kuumaa mehua laskettaessa pulloihin valmiiksi kuumennettu pullo kestää paremmin kuin ihan kylmä. Mehua lasketaan ensin muutaman kerran kannuun ja takaisin maijaan, jotta sokeri sekoittuu marjoihin. Pullot täytetään mehulla piripintaan, jottei jää ilmaa. Korkit kuumennetaan jotta bakteerit kuolevat. Nykyään käytän aika paljon kumikorkkeja.

 Marjoja kerätessä ulkona vaelteli pari toukkaa. Ne olivat jotain 4-5 cm pitkiä. Aika metkan näköisiä kavereita.